Juhannus, J & Justin Bieber

Näistä kolmesta asiasta aion tässä postissa puhua. 

Perjantaina oltiin juhannusta viettämässä perheporukalla. Meillähän on perheessä semmone tosihyvä yhteishenki. Ollaan kaikki tosi rentoja, ja kaukana mistään stereotyyppisestä jäykkisperheestä, joiden kans ei koskaa vois tehä mitää tällästä. :b

 Parkanossa on semmonen paikka ku Käenkoski, jossa sit tolloin perjantaina esiinty mm. Lauri Tähkä ja oli sielä Antsaki..mut eime sitä nähty. :D Liput oli meijän kaikkien mielestä sikakalliit, 30e, mut päätettii ny olla välittämättä ku tarkotus oli kerranki päästä keskenämme vähän pitään hauskaa. En muista oonko kertonu täälä että mulla on monta siskoa, niin niidenki kans pääs vähän viettään aikaa ny. Mentiin taksilla koko poppoo, ja musta se oli hauskaa. :D Mulla on heikohko viinapää, joten olin ihan fiiliksis sieläki jo. Heiluin ja hekotin sielä penkissä. Tuntu myös jotenki luksukselt vähä ajella taksilla, lol :D Mun fiilis kyllä jatku sielä paikan päälläki, joten mulla ei ollu valittamista. Ei edes vaikka sielä koko paikassa oli pelkkiä vaareja ja muoreja. Sitä Tähkää me sinne mentiin kattoon. :p juttelin sielä vastaantuleville vaareille. Osa oli jopa vähän creepyn näkösiä. Kaipa ne tietysti luuli heti et olin kiinnostunu niistä, mutta mä vaan hauskuutin itteeni ja muita. :p Hauskaa mulla kyllä oli! 

Siirryttiin sit kattoo sitä Tähkää, ja vaik en oo mikää fani niin seki oli kyl tosi mukavaa (: se on aina sama juttu ku näkee jonku julkkiksen nii tulee sellane tietynlaine olo, vaik ei just ois ees fani. Oltiin sielä ihan tunnelmissa. Tanssittiin ja laulettiin mukana, vaik ei sanoistkaa ollu tietookaa. Yritin ottaa vähä kuviaki. Sitte!! Hiukanko kaikki on kateellisia siitä! että mä sain sen nimmarin käteeni! Kaikki varmasti haluis palavasti just Lauri Tähkän nimmarin..! Mun lisäks itseasias ainoastaan mun kaks tätiä sai nimmarit, sit se lähti veteleen. Olin ihan sen vieressä! Koskin sen masuun ja lantioluuhunki! Mulla on niistä molemmista fetissit. :):)) Hiukanko siistiä :) 

Lauri! 

Henna (ekaa kertaa esittelyssä täs blogissa)

Koska mä ny en sitte puhuis J:stä näissä. On taas vaan pakko! Tai no, puhun kyllä kuvilla tässä. 

Kattokaa ny sitä! ^^ 

You're beautiful. You should know it.

Söpsön työasu! Awww! Mun työmies <3

Viimesenä mut ei kyl vähäisimpänä tulee JB. Musta on ihan väärin et ihmiset tuomitsee sen edes kuuntelematta. Eikai sekää raukka voi sille mitään et sil on ikuinen lapsi-maine :p pistin just tässä illan aikana kuunteluun sen uusimman levyn ''Believe'', ja oikeesti ihastuin siihe heti ekan kappaleen aikana. Ainaki muhun noi biisit vetoo, ei kyllä tosiaan välttämättä kaikkiin. Ainakaa ikuisiin JB-hatereihin. Kyl seki hei voi kasvaa! Se on kasvanu :) listen up the album, I am dead serious! :D

http://www.youtube.com/watch?v=iA9_awwmRo8&feature=related

http://www.youtube.com/watch?v=v-FVihIlU2g&feature=related

I can't believe it's over.

Melkein puolen vuoden ajan oon varmaan unissanikin stressannut sitä, jatkuuko mun ja J:n etäsuhde vielä ainakin vuoden, vai päättykö sen aiheuttama tuska,piina ja ikävä viimeistään tänä syksynä. No nyt se on tiedossa. SE PÄÄTTYY!!! Nopeasti käännettynä tuo asia oli siis kiinni aivan ja pelkästään siitä, saanko opiskelupaikkaa Helsingin suunnalta = saanko myöskään asuntoa. Minähän tunnetusti olen niin ''sukka'' koulussa, et ihan aiheellisesti sain jännittää pääseekö yhtää mihinkää. Nyt se on tosiaankin tiedossa!!!! Tänään luin nimeni kouluun päässeiden listasta, jonka jälkeen pärähdin totaaliseen itkuun. Onnenkyyneleitätietysti. En kyennyt mitään seuraavaan 5 minuuttiin edes puhumaan, vollotin vaan J:n sylissä. Tiesin että niin tulisi käymään, koska kaikkien niiden kuukausien paineet ja stressit purkautu just sillä ilon hetkellä. Huikee tunne musta oli myös se, kun selasin sitä loputonta nimilistaa netissä ja J oli mun vierellä, niin tunsin sen sydämen lyönnit ikäänku hakkaavan munki läpi,melkein yhtä lujaa ku mun. Ja ihanku oisin kuullu meidän molempien sykkeet selkeesti. Musta se oli aika aww siks, et siitä huomas miten paljo seki sitä jänniti, vaikka yleensä sil on tosi rauhallinen syke. (: Aws. <3

En tiä, enkai taida oikein vieläkää käsittää sitä. Sitä on joutunu miettii nii pitkään, ja sitku se selviääkin ihan hetkessä. Musta tuntuu et oikeestaan ekaa kertaa mun elämäs tapahtuu jokin suurempi muutos. Oon aina junnannu vaa paikallani ja asunu samassa paikassa koko ikäni. Lukion käyminenkää ei oikeestaa eronnu mitenkää peruskoulusta, vaikka oli eri paikkakunnallaki. Nyt lähtee oikeesti ihan eri suuntaan ja omilleen. Tai no, onneks muutan ton yhden höpön kans, yksin muuttaminen on paljo pelottavampaa. Tiedän kyl, et mua jää kotopuoles moni kaipaamaa, koska saatan joskus olla aika ilopilleri :b tietty mustakin tuntuu pahalta jättää äiti ja muut, ku tiedän et seki tulee olee sit huolesta kipeenä, mut mun on vaan pakko ajatella vaihteeks itteeni ja rakentaa oma tulevaisuus. Ja niin se kai vaan on, et vanhempien pitää vaa hyväksyy se et lapset lentää pesästä. And it's not like se ois joku ikuinen hyvästit, tietystihä sitä tulee aina käytyy kotona. Munkin kotona on vaan jotenkin totuttu siihen et oon aina ollu sielä. Siks nytki tää varmasti tuntuu monesta oudolle. Aika hassua muuten et nyt puhun asunnon saamisest sillei ku se ois satavarma juttu, vaik ei kai välttämät oo kun on niin ruuhkaa. Luotan vaa siihen et niiden opiskelija-asuntosäätiöiden on vähän niinku pakko hommata se, et pääsee käymää koulua. 

Huuh. Tuntuu ku oisin vieläki täysin häkeltyny tätä kirjottaessani. On niin vaikee kuvitella sitäkin millasta oikee arki J:n kanssa on, ku on kokoajan yhdessä. Joojoo, tiedän kyl et siinä saattaa tulla niitä erimielisyyksä yms. Ne ei vaan paljoo paina, niin kauan ollaan taisteltu tässä etäpaskassa :b  En malta odottaa et pääsen elää just sitä arkee J:n kanssa ja alottaa ihan alusta yhteisessä kodissa. :) veikkaan et mut on tehty just siihen normaaliin, ihanaan arkeen, eikä niinkää mihinkää bilerillutteluu. Ootan sitä niin innolla. Sanoinko sen jo..;D  Huh. Taisin sanoo jo kaiken oleellisen. :) Tämä se taitaa olla se meidän palkinto sit :)

Nyt on muute vaa sellane olo et koska mennää Ikeaa!!!!! HIHI :)   I am so happy.

Niitä kuvia..

Nyt oon saanu tosiaan niitä kuvia juhlista. Niitä oli siinä järkkärissä semmonen pari sataa, mut ei ny tietenkää kaikki oo laittamis kelposia :p Tässä siis niitä:

siskoseni (:

Isä :p

Äiti ja mun vammanen nauru :D

Juho on niinn komee :)

Isän kuuluisat puheet ;b

Kummitättä (juhlien toinen pääjärjestäjä :p)

Anette on niin kaunis :)

Huh. Oli aika lataaminen. Mulla on kerrottavana myös yks tosijeeeeeeeee juttu, mut paljastan sen vasta myöhemmin ;) 

YO

Nyt kaikki on sit ohi, ja se kaikki meni ihan hurjan nopeeta! Alotetaan siitä että mun nestekuuri ilmeisesti autto jotain, sillä mekko ei kiristänyt enää niin paljoa. Se oli hyvä juttu (:  Tällä hetkellä on sellanen tosi tyhjä olo, ku ei tarvi enää tehä mitään. Viime viikko ku oli sellasta hirveetä kiirettä ja sähläystä. Nyt ei oo mitää tekemistä. :( Paitsi odotella puuduttavasti että tulis 14.6. jolloin saan tietää pääsenkö kouluun. Huuh. :(

Mun yo-aamu oli aivan karsee. Kyllä täälä porua väännettiin ku aika rupes loppumaan, enkä sitte osannu käyttää mun uutta kiharrinta. Ostin jonku halppiksen, joka mun puolesta joutaa kyllä roskikseen. Sil oli uskomattoman vaikee tehä niit curlseja, enkä sit loppujen lopuks onnistunutkaa. Lisäks liimasin tekoripseni pitkin silmäluomia. Mulla oli ihan hirvee fiilis autossaki menomatkalla, et kiva ku kaikki muut on sielä hienois kiharoissaan ja mä meen jollain puolisuoralla tukalla sinne. Ew. Yritin kummiski piristää itteeni sillä, et kerkeen kyllä vielä ennen omien vieraiden tuloo laittautuun. Toivottavasti kukaan ei vaan kattonu mua sillain et ööh..onks toi tullu suoraan sängyst tänne :D Se pitää kyl paikkaansa et ainaku on jotain tärkeetä nii jotain menee pieleen. 

Kerkesin siinä tosiaan onneks ennen omia juhlia vähän paranteleen sitä ulkonäköäni. Olin sitte tyytyväinen :b Koko päivä meni tosissaan ihan sairaan nopeesti. Äitin ja tädin tekemät ruuat oli namnam. Olin ihan shokissa saamastani rahasummasta, ku en oo tottunu sellasiin..:p tässä mietitään että mitäs sitä ostais..;) tosin paljon pitää kyllä laittaa ihan vaan säästöön, mahdollisesti nyt syksyä varten. Jotain mageeta ois kyl kiva saada :) 

Mua harmittaa, ku melkein kaikki laadukkaat järkkärillä otetut yo-kuvat on muiden kameroissa, ja saan ne kuvat vasta tyyliin viikon päästä. Eli joudun taas lisäileen niit myöhemmin blogiini. Mukavaa siis oli, nyt ollaan sit ylioppineit, vaik tottahan se on, ettei siit mitää hyödy. Not me anyway. 

Oon innoissani lauantaist, ku meen inanan Empun kans Tampereelle ostoksille. En oo ollu siel pitkään aikaan ja nyt ku on vähän tota rahaakin niin vois ostella sieltä kaikkia kivoja halpis-juttuja (: Jeij!

Mamman kermaperunat, namnam..

Tyypillinen repeäminen virallisesti ruokaillessa..

Musta ja J:stäki söpöjä kuvia otettiin, mut ei mul niitäkään vielä ole. Lisää kuvia siis odotellessa ;)